Arki. Jes! Aivan parasta! Mutta. Siinä on useampi kohta, jolloin olhaan varsin ohuella jäälä. Kaikki hyvä saattaa hetkessä rysähtää jäistä läpi ja siinä sitä sitte olhaan. Ainaki meän perheessä. Ohuimmat jäät ovat arkiaamuissa ja arkipäivän jälkheen kotia tulemisissa.
Kun mie alotin äitiysloman jälkheen työt syksylä ja molemmat tytöt lähti päiväkothiin, me päätimä jo heti aluksi, että aamuista yritethään keinoila millä hyvänsä tehä hyviä. Että vaikka lapset kiukuttelis, niin aikuset ei lähtis siihen matkaan, ja ilosia olhaan vaikka väkisin. No, ei tässä sentäs aivan ihmeissiin pystytä, mutta täytyy sanoa, että (useita) poikkeuksia lukhuunottamatta me olhaan onnistuttu suht hyvin! Ja yksi iso syy on se, että me laitama aina illala kaikki vetosolhmuun. Siis aivan kaiken, mikä on mahollista laittaa. Evhäät töihin valhmiina tietylä hyllylä jääkaapissa, kahvipannu ladattuna, ja vaatheet valhmiina. Tyttöjen vaatheet oottaa aina heän omissa nojatuoleissansa ja ne puethaan pääle samala ko katothaan pätkä muumeja. Ulkovaatheet on valhmiina etheisen lattialla, ja niitten pukeminen on aina se herkin kohta. Siinä tullee varsin hyvä treeni jos jompi kumpi päättää heittäytyä hankalaksi. Siinä on myös hyvä treenata sitä "aikuset ei lähe siihen matkaan"-periaatetta. Kyllä me joskus mietimä, että sama kait se ois pukea jo kaikki valhmiiksi illala. Siinähän se ois hyvä ja lämmin nukkua etheisen matola ulkokampheet niskassa. Aamula vain kengät jalkhaan ja menoksi!
Syksyn aikana huomathiin, että ne päiväkodista ja töistä tulemiset on myös haastavia. Kaikkia väsyttää ja kaikila on nälkä. No, väsymystä ei oikein siinä vaiheessa voi muutako sietää, mutta nälkä täytyy saaha pois mahollisimman äkkiä. Ihan liian monta kertaa alethiin paniikissa, raivossa ja kiljuvassa nälässä laithaan sitä ruokaa vasta ko tulima kotia. Monena viikkona meät pelasti Mumma, joka laitteli meile ruokia valhmiiksi, ja muutaman kerran saathiin jopa ittekki sunnuntaina laitettua useampaa ruokaa seuraavaksi viikoksi. Ihanilta mammaystäviltä sain monia hyviä vinkkejä, mitä kaikkea voi nopsasti loihtia ja minkälaisia ruokalistoja suunnitella.
Kun alko tämä uusi vuosi, me päätethiin yrittää sunnuntaikokkailua ihan tosissaan. Aatelthiin, että seuraavasta viikosta ei koskaan tiä mitä se tuo tullessansa, mutta sen voi päättää, että mitä syöhään. Syötävä on kuitekki joka päivä. Nyt olen kahtena sunnuntaina tekassu seuraaville viikoile ruoat sekä töihin että kotia, ja ei siinä kuulkaa mene ees kauan. Siis jos ei nyt mithään kovin monimutkasia ala tehä. Monimutkasia ei meikäläisen pöperöt toelakhaan ole. Ihan perussettiä. Pikkuhiljaa kasvaa myös pakastimen reservi, ko sinne laittelen esim. keittoja ja semmosia, niin saa sitte sieltä ottaa niinä viikkoina ko olhaan vaikka viikonloppu jossaki reissussa, eikä kokkailuile ole aikaa.
Ja eihän sillon sunnuntaina lopulta tartte välttämättä kokata ko 2-4 ruokaa, jos aattelee, että ma-to syö sunnuntaina laitettuja ruokia, tai parina päivän sammaaki ruokaa, ja jos sitte perjantaina vois tilata vaikka pizzat tai hampparit, tai niinkö nyt perjantaina me tehtiin tortilloja.
Ruokhaan liittyvä helpotus on meile ollu myös ruokaostosten tekeminen netistä. Sitä palvelua olhaan nyt käytetty lähes viikottain loppuvuesta lähtien, ja kyllä on helptous. Ei muutako rauhassa näpyttellee netissä ostokset ja valkkaa noutoajan ja käväsee hakemassa valhmiit ruokalaatikot marketista. Halleluja! Säästää hurjasti aikaa ja hermoja, ja tuntuu näin korona-aikoina jotenki mukavammalta. Eipähän tule kassala osteltua nälkäpatukoita, ko ostokset voi tehä notkuvien ruokapöytien äärestä kotoa!
Nyt kun me olhaan siis saatu aika hyväle mallile nämä arjen kotoa lähtemiset ja kotia tulemiset, niin ei ne haasteet tähän lopu. Se on kuulkaa sillä laila, että arjen seuraava haaste on se, miten me saahaan talon aikuset ajoissa nukkuhmaan... Vinkkejä otethaan vastaan! Mulla suurimmaksi ongelmaksi on muodostunu se, että mie otan kännykän mukhaan sänkhyyn. Vaikka kuinka väsyttäs, niin "vielä yks juttu", ja sitte mie silmät ristissä luen jotaki "näin kasvatat lapsistasi hyviä ihmisiä" tai "näin takaat hyvät yöunet"-artikkeleita tai jotaki "Mitä Maajussille morsian-pareille kuuluu nyt"-juttuja. Ja nyt yhtäkkiä, sen kummemmin suunnittelematta, aloin kattohmaan Netflixistä Narcosia, ja olen ihan koukussa. Voi aarrgh! Ehkä ois vain viissainta hakea huomena kaupasta herätyskello, ja alkaa jättähmään kännykkä alakerthaan iltasin. Muttako, muttako...
