Meilä oli eilen tyttöjen kans tortillailta. Sinänsä ihan tavallinen ilta, mutta lapset sai valita ruoan ja ruokajuomat, ja kattoivat pöyän ja tehtiin siitä semmonen numero. Iskä on ollu koko viikon reissussa, ja olema koittanu keksiä pieniä kivoja juttuja ikävää helpottahmaan. Pikku Kakkosen jälkheen meilä piti jatkaa tyttöjeniltaa kolmestaan, mutta mulle ilmotethiinki, että mie en mahukhaan leikkeihin, ja että mie voin vaikka pestä pyykkiä. What?!?! No, kelpasin sentäs heän kylpylämatkalansa amheittentäyttäjäksi ja iltapalala keittiöhenkilökunnaksi. Leikkijät simahtivat ajoissa, ja mieki sain ne pyykkini ripustettua niin, että olin nukkumassa jo heti klo 21 jälkeen. Ihanat pitkät yöunet eessä!
No, niinpä se alkoki jo sitte 23 jälestä selkälihas jomottaa ilmeisesti kunthooni nähen liian rajun treenin takia, ja pari tuntia pyörittyäni oli pakko ottaa särkylääke. Tympäsi, ko mikhään asento ei ollu hyvä. Yritin kuunnella äänikirjaa, mutta lukijan ääni alko ärsythään.
Vaivuttuani lopulta ihahnaan unheen joskus kahen maissa, heräsin puoli 5 siihen, ko yhen yläkerran huohneen palohälytin alko huutaa. Siis ei mithään patterinloppumispiipitystä, vaan täyttä huutoa. Unenpöpperöisenä paniikissa syöksyin sängystä, ja ko tajusin, että missään ei ollu savua, kiikuin huteralle pallile irrothaan hälyttimen patterin. Toki juoksin sitte vielä koko talon ympäri ja varmistin, että missään nurkassa ei palanu. Totesin, että taispa kipeän selkälihaksen lisäksi revähtää pari muutaki ossaa ruhossa. Sen verran äkkinäisiä olivat vähemmän ketterät liikheeni tässä pelastusoperaatiossa.
Eihän se uni sitte tullukhaan heti silhmään, ko aloin tehä päässäni erilaisia pelastautumissuunnitelmia tulipalon varale. Nyt on mietitty viimisen pääle, miten saahaan lapset yläkerrasta ikkunan kautta ulos talosta, jos alakerrassa pallaa. Päätin, että heti aamula tsekkaan, että kaikki ikkunat saahaan varmasti auki ja että palotikhaat ovat kunnossa. Suunnitelmat tehtyäni, sain unen päästä kiini joskus ennen kuutta. Ah!
6.30 heräsin siihen, ko kaks pörröpäistä lasta seiso minun sängyn vieressä. "Äiti, jaksaks nousta paistaan meile jugurttilättyjä?"
Ilman muuta, rakhaat lapseni! Tietenki äiti jaksaa!
