Ei huvita.

Ulkona kaunis ilma. Koko päivä täynnä mahollisuuksia tehä ihan mitä vain. Viies lomaviikko alkanu. Puolisoki jo puoliksi lomala. Nyt vois vaikka järkätä ulkovaraston. Tai pyöräillä kaupunkhiin jätskile. Tai mennä kävässeen uimassa. Tai juoksemassa. Tai istua ulkona ja lukea kirjaa. Nyt vois nauttia kesästä ja tästä mahtavasta elämästä joka mulla on!

Mie istun sisälä. Villasukat jalassa. Surffaan netissä. Katton "How I met your mother"-sarjaa. Juon kaakaota ja syön eiliseltä Ruottin reissulta ostettua tunnbrödiä ja sellailen kärttysenä samaselta reissulta ostettua ärsyttävän pirteää ja energistä Runner's world-lehteä. Olen vetämätön. Saamaton. Flegmaattinen. Riidanhaastaja. Tuijotan tiskialthaan vieressä olevaa salaattikulhoa, jota en varmana aijjo tiskata, koska miksi minun se pitäis tiskata??? Assuu täälä toinenki aikunen!!! Inhoan itteäni. Mikhään ei huvita. 

(Kuvan 88-jäätelö ei liity tämän päivän kirjotukseen.)

Loman ekat kaks viikkoa meni taloa suursiivotessa, ja nyt minua masentaa, että taas pitäis siivota. Ei tietenkhään niin perusteellisesti ko alkukesästä, mutta kuitenki. Ja arvatkaa huvittaako, ko en ole vielä toipunu kunnola siitä edellisestäkhään urakasta?? Ja sitäpaitsi miksi minun pitäs olla se joka tästä siivoamisesta ressaa!!??? En varmana ala siivoahmaan ennenkö puoliso ehottaa!

Viime viikola tehin itteni kans sopimuksen, että joka päivä kesän aikana ko olen kotona, pyyhin ja järkkään vähinthään yhen kaapin päivässä. Edes jonku pienen astiakaapin. Näin tullee joka päivä tehtyä ainaki yks hyödyllinen asia. Juuri tällä hetkelä kaikista pienin ja tyhjinki kaappi tuntuu aivan ylivoimaselta, enkä epäröi hetkeäkhään rikkoa itteni kanssa tekemää sopimusta tänhään. Blääh. Ei huvita.

Urheilukhaan ei kiinnosta. Mie olen jo saavuttanu juoksutavotheeni alkukesästä: maraton alle viien tunnin ja kymppi alle tunnin. Mitäs sitte? Entäs sitte? Nyt pitäs asettaa uusia tavotheita, mutta ei huvita sekhään. Ja salin jäsenmaksutki juoksee joka kuukausi, enkä ehi sieläkhään käyä. Tai nyt ehtisin, mutta ei yhtään huvita, ja kuka hullu sitä nyt näin komeana kesäpäivänä lähtee salile hikkoihleen!!!???!

Mitä tässä tilantheessa pitäs tehä? En tiä. Onko tämä joku loma-burn out tai loma-depis? Laskin viime viikola, että lomaviikkoja ois viis jäljelä. Olin laskenu väärin. Niitä on vielä kuus. Tämän pitäs olla ilouutinen, mutta ei huvita siitäkhään iloita. 

Kelloki on vasta vähän yli puoli yks päivälä. Tai oikeastaan se on jo vähän yli puoli yks!!! Tarkotus oli, että tähän mennessä ois jo ulkovaraston siivous vähinthään puolessa välissä!! Peli on menetetty. Turha sitä on ennää alottaa. Alottakhoon puoliso, jahka tullee asioilta. Mie en ainakhaan tehe alotetta! Ei se yksin minun varasto ole!

Täytyy vissiin vain hyväksyä, että jotku päivät vain on saamattomia luontheelthaan. Ei auta muu. Täytyy nyt yrittää kestää itteänsä, ja toivoa, että tämän talon toinenki aikunen kestää.

Muttako ei huvittais hukata yhtään päivää!! Meilä on lyhyt kesä. Ja lyhyt elämä. Ei olis varaa olla huvittamatta!