Naisen mieli

Ylheensä mie päätän aina viimeistään edellisenä päivänä mitä urheilulajia seuraavana päivänä harrastan, ja laitan kampheet valhmiiksi. No, eilen illala en jaksanu yhtään miettiä semmosia ja päätin tehä päätöksen vasta aamula.

Jotenki tämä aamu oli sitte kuitenki mahottoman hankala. En oikein tienny mitä huvittas tehä, joten päätin ottaa töihin matkaan mahollisimman monta vaihtoehtoa, että voin sitte päivän aikana makustella, ja lähteä suohraan töistä tekheen just sitä mitä sattuu sillon huvittahmaan. Päätin ottaa mukhaan kaikkea mahollista, joten lastasin authoon hiihto-, juoksu- ja salikampheet. 

Työt loppu, mutta päätöstä ei ollu syntyny. Arvatkaa huvittiko hiihtää? Ei. Juosta? Ei. Lähteä salile? Ei. Ajoin siis kotia, nostelin autosta hiihto-, juoksu- ja salikampheet pois, ja tongin kaapista pyöräilykengät ja avantouintikamat, ja lähin spinninkhiin, ja sieltä avanthoon.

Että näin ennakoimaton se on se naisen mieli. Enpä ois aamulla arvannu!