Kevyttä lakkoa pukkaa

Kuten jo ounastelinki, alkohan ne herkut taas maistua entisseen malhiin. Kertakaikkihaan. Todethiin neuvolassa yhteistuumin, että paino on nyt lähteny noussuun kunnola. Tietystihän se on tässä tilassa ihan luonnollistaki, mutta kuultuhaan minun viimisen kuukauen herkutteluhistorian neuvolatätiltä ei juuri kehuja herunu. Vähän ehkä vielä kaunistelinki tottuutta, ja siltikki minun herkuttelu oli menny liiallisuuksiin... Onneksi neuvolassa ei tehä laukkutarkastuksia! Siinä oisin nimittäin narahtanu ihan kunnola, sillä tuolin selässä olevassa laukussa poltteli vastatehyltä kauppareissulta hamstraamani aartheet... Vaikka tokihan ne herkut oli pääasiassa meän viehraile, jotka oli tullu pääkaupunkiseuvulta asti!

Olin kyllä ittekki pettyny. Jotenki mie olin tuudittautunu siihen, että kuukauen aikana syömäni herkut olin kuluttanu piiiiiiiiiiitkilä monien tuntien kävely- ja patikkalenkeiläni monheen kerthaan, mutta puntarilla totuus räiväs kasvoile ko märkä rätti. Joko minun syömiset oli menny aivan överiksi, tai sitte minun kävelyt oli niin hithaita ja tehottomia, että ne ei paljon kalorioita kuluttanu. Ehkä nämä tekijät yhessä selittää lopputuleman.

No mutta, kuten neuvolassaki sanothiin, painosta ei saa stressata, sillä ei todellakhaan olla missään huolestuttavissa lukemissa. Mutta ehkä tässä oli enemmän huolena se mahoton valkosen sokerin määrä mitä tuo viaton lapsiriepu tässä äitinsä siivelä joutuu vastaanottahmaan. Kyllähän mie ne sokerin haitat tiän, joten päätin nyt alottaa kunnon säännöstelyn.

Mutta ennen sitä muistelen vielä hetken kaihola viimisen kuukauen aikana nauttimiani suosikkiherkkuja. Ja puhun nyt kaupasta ittele kotia ostetuista herkuista, jotka nimenomhaan on se ongelma. Synti nro 1 on Aino-jäätelö. Ja vähän muutki jäätelöt, mutta Aino erityisesti. Voi hyvänen aika! Olen ostellu vuorotellen suolasta kinuskia, maitosuklaata, valkosuklaata ja minttusuklaata. Aijjaij!

Toisela sijala syntilistala on Maraboun Daim Bites - pussi, joita on alkanu saaha Suomesta vasta toukokuussa. Aikasemmin olen kantanu niitä kaksin käsin Ruottista ja ulkomaanreissujen yhteyessä lentokentiltä. Ne on minun EHOTTOMIA suosikkeja! Ostakaa ja maistakaa, hyvät ihmiset, ettei ne vain lopeta myymästä niitä! Voin kertoa, että kesäkuussa olen ainaki tässä asiassa kantanu korteni kekhoon.

No kolmantena syntinä voisin mainita irtokarkit, ja eritysesti hedelmäkarkit. Ja hedelmäkarkeistahan minun suosikkipussi on Tutti Frutti Passion, ja siitä eritysesti ne vihreät, joita en missään nimessä suostu antahmaan kellekhään, vaan syön ne itte. Nooh, kappas vaan! Tänä kesänä onki sitte tullu markkinoile tämmönen Tutti Frutti Just Green - pussi, jossa on kahesta hedelmäkarkkipussista VAIN NIITÄ VIHREITÄ!! Just minun suosikkeja!! Ja voi että mie olen nuitaki pussukoita tuhonnu monta. Yksin. Mutta ne onki ihan säälittävän pieniä; naurettavat 80g. Suupalan verran.

Mutta nyt alko sitte lakko! Ei ihan totaalilakko, mutta semmonen lakko, että kotia ei saa ostella herkkuja. Eikä haittaa tiättäkö yhtään! Tiän, että se on tässä se ongelman ydin. Joku viisas on joskus sanonu, että "kylässä ei kukhaan liho", ja se on niin totta. Sen verta mitä kahvipöyässä kylästellessä syöpii, ei kaaja mithään. Ja jos kaupungilla kulkeissansa jätskipallon ostaa, ei sekhään ole paha. Saatikka sitte ravintolaruokailujen yhteyessä jälkkärin syöminen. Mies kyllä varotteli - vaimonsa tuntien - ilmeisten porssaanreikien hyväksikäyttämisestä tässä minun kevennetyssä lakossa. Saattaa kuulemma nimittäin olla, että jäätelöannokseksi valikoituu aina semmonen neljäle hengele tarkotettu (kuten kuvassa)... Mutta siis joka on kuitenki ihan selvästi YKSI ANNOS, vaikka semmosen suostuinki miehen kans Hard Rock Cafessa jossaki kesän huumassa jakahmaan...