Myönnän. Häpeäkseni. Me olhaan laitettu tämän kesän aikana itte ruokaa noin viis kertaa. No, reissussahan me olhaan oltu paljon, mutta silti. Ja totta puhuen, meän kevät on ollu oikeastaan ihan samanlaista ruoanlaiton suhteen... Ei ole juuri kattilat ja padat käytössä kulunu tässä huushollissa! Eihän siinä toissalta mithään; on tuettu paikallisia ravintolayrittäjiä, ruokahävikkiä ei ole kotona syntyny, ja puolison (tai ystävien) kans on istuttu nokatusten ja vietetty laadukhaita ruokailuhetkiä. Tietenki rahanmeno on ihan eri luokkaa ko kotona kokatessa, mutta johonki ne rahat aina mennee.
Ja nyt me olema siis päättäny, että ulkona syömistä vähennethään rajusti ihan jo terveydellisistä syistäki. Mutta sitä ennen, ihan pari otantaa kesän (suht epäterhveellisistä) herkuista.
Tuossa alla kuvassa on annos nimelthään Poutine. Siis mie yritän nyt hillitä itteäni tätä kirjottaessa, koska mie olin ja olen niin järkyttävän innoissani siitä, että tällä viikola Oulussa koulutuksessa ollessani sain 12 vuojen tauon jälkheen maistaa tuota sanoinkuvaamattoman taihvaallista keksintöä!! Ihan Oulun ydinkeskustassa on (uudehko) pikkuruinen kanadalainen ravintola, Skwiiki Canadian Poutine Company, ja sieltä tätä saa. OOOH!!! Siis mie rakastuin tuohon annokseen ollessani Kanadassa vaihossa, enkä ole löytäny sitä mistään sen jälkheen. Sitte yhtäkkiä, ko lahjana taihvaasta, Ouhluun avathiin ravintola, jonka tärkein tehtävä on tehä maailman parasta Poutinea. Annos sisältää siis ranskalaisia, juustoa ja ruskeaa kastiketta. (Tervetuloa sydänkohtaus!) Niin yksinkertasta. Ja niin syntisen hyvvää, että ei voi välttyä ajatukselta, että sitä syödessä tekkee jotaki todella pahhaa ja luvatonta.
Rovaniemelä meän hampurilaispaikkasuosikiksi on muodostunu Cafe Santa Claus. Nykystenhän nuo kaikenlaiset erilaiset tuunatut hampparit vaikuttaa olevan muotia, enkä mie niistä ole koskaan ihan hulluna innostunu, mutta edes ajatus tuon edellä mainitun kahvilan hamppareista saa minun silmät kiiluhmaan ja hengityksen tihenehmään. Kyllä, niin hyviä ne on. Kaikki elementit dipeistä lähtien on tehty itte, joten maut on taatusti ainutlaatusia.
Rovaniemelä hyvä ja eritysesti miljööltänsä kokkeilemisen arvonen hampparipaikka on Kesärafla Sauna. Sielä on hienot puitheet ihan joen rannassa ja mukava istuskella melkeinpä säälä ko säälä. Ja hampurilaisetki oli hyvät, paitsi että kantsii muistuttaa tilatessa että paistavat hampurilaisen jauhelihapihvin kypsäksi...
Hyviä ravintoloita on maailma pullohlaan, ja uusia on kiva kokkeilla! Mutta kotona on myös kiva laittaa ruokaa. Piiiitkästä aikaa päästiin kunnola (mitä se sitte ikinä tarkottaakhaan...) kokkaihleen ko kututhiin ystäväpariskunta meile syöhmään (MEÄN UUELE LASITETULLE TERASSILLE!!) Tehin sitte ihan jälkiruoanki, ja selvästi liian pitkän tauon ruostuttamana paistoin mutakakkua pari minuuttia liikaa, jolloin reunat pääsi paistuhmaan läpi. Mutta eipä hättää! Levitin siihen sitte hätäpäissäni kostukheeksi sveitsiläistä Ovomaltine-suklaalevitettä, kermavaahtoa ja mansikoita pääle, jolloin kakusta tuli omasta mielestä ihan mielettömän hyvä!!! Niin hyvä, että ehin kuvan ottaa vasta tuosta viimisestä palasesta juuri ennen kun se tuhothiin. Vielä parempi se ois ko sitä ei paistas liikaa. Täytyy tehä tässä tuohreitten mansikoitten aikana vielä se täydellinen versio.
Joo, hyvä hyvä! Tasapaino ulkona syömisen ja kotona kokkailun välile löytyy varmasti. Ja kivempihan se on, että se ulkona syöminenki tuntuu sitte oikeasti spesiaalilta, ko sitä tekkee harvemmin. Ja siis siitä ravintolan valittemisesta voi tulla tosi työlästä ( = ensimmäisen maailman ongelma), varsinki nälkäsenä ja väsyhneenä, ja monesti siinä ajassa ko pohithaan ja tuskastelhaan ravintolan valintaa ois pyöhräytetty kotihellan ääressä monenlaista ruokaa ko ois vain kehattu. Avainsanoja lienevät suunnitelmallisuus, viitseliäisyys ja kekseliäisyys.
Mutta kuten kaikki hyvät ja onnistunheet projektit, tämäki alkaa vasta maanantaista, joka on huomena! Ei siis sen suurempia kokkailuja tänhään. Huh! Jahka tässä saahaan aamiaiset nautittua ja muutamat kotihommat tehtyä, onki jo aika lähteä ystävien kans myöhäselle sunnuntailouhnaale kaupungille. Eläkööt ihana kesä, ihana loma ja kaikki ihanat ruoat!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti