Kuka on lukenu Elsile minun blogia?? Vai lukkeeko hän itte? Jotaki tässä on tapahtunu, sillä melko pian sen minun edellisen uniaiheisen kirjotuksen jälkheen Elsi on alkanu nukkuhmaan paremmin. Siis ihan käsittämätöntä! Ja nyt meän lähes kahen viikon reissula Helsingissä ja Berliinissä on herräilty 0-2 kertaa per yö. Kyllä. Siinä luki "nolla viiva kaksi kertaa". Ystävien futonilla Helsingin Pajamäessä keskiviikon ja torstain välisenä yönä 30.-31.5.2018 hän nukku elämänsä ensimmäisen niin sanotun kokonaisen yön herräämättä kertaakhaan 8,5 tunnin aikana. Sitä edeltävänä yönä hän veteli 10,5 tuntia yhelä vesihörppyherätykselä. Aivan mahtavaa! Ja sitte viime yönä kuulkaa.... Eka kertaa 8-kuisen elämänsä aikana hän nukku täälä meilä kotona semmoset 8 tuntia putkeen. Me olhaan aivan ihmeissämme! Koko perhe on siis nukkunu aikasten hyviä öitä viimiset pari viikkoa.
Mutta miksi ei kuiteskaan tunnu siltä? Järkyttävää. Meitä väsyttää niin että tukka lähtee! Mithään ei meinaa jaksaa! (Tai no, keräsin mie just talvikengät etheisestä laatikhoon oothaan varastoon laittoa, joten ei tässä ihan jouten olla oltu.) Näitten univelkojen maksehluun mennee ilmeisesti vähän pidemphään... Vai oliko se tuo reissu, ko sielä kuiteski rähjäänty? Turistina kuljailu hellesäälä on aika väsyttävää vaikka yönsä nukkuski. Ja tieteski vielä se, että mukana hikkoilemassa oli vauva, jonka niskakakat ei kattonu aikaa eikä paikkaa. (Vissiin veti saksalaiset piltit saksalaisine bakteerikantoihneen vähän sekasin nuorta suolistoa, mutta omapa oli vikansa ko kieltäyty järjestelmällisesti koko reissun ajan RELA-tipoista!) Muuten tämä meän neiti oli edehleen kyllä varsin mainiota reissuseuraa! Ei ollu mistään moksiskaan (paitsi jos saksalainen ambulanssi meni pillit huutaen viien metrin päästä), ja sieti hyvin vaihtelevia olosuhteita ja aikatauluja. Tarvittaessa toki saatto pikku kilarit saaha, että vanhemmat pysy ruodussa, mutta niinhän se pikkuihmisen pittääki!
(Tähän välhiin on pakko ihmetellä kuinka huonosti Berliinissä löyty vauvanhoitotiloja! Eihän siinä muuten mithään, mutta silloin ko oli sotkusempi tilanne, niin ei hirveästi ois huvittanu missään ravintolan pöyälä alkaa tolskaahmaan. Muutama tilanne vaati kyllä vähän mielikuvitusta että ne saathiin hoijettua. Mutta eihän siinä mithään! Kaikki hoitu! Kuvittelin vain, että jos nämä hommat on jossaki maassa kunnossa, niin Saksassa. Mutta ei. Suomi on tässäki mielessä hyvä paikka ellää!)
Anyways, jos nyt siis Elsi luet tätä - tai jos joku lukkee tätä sulle - niin mulla ois ihan pari juttua :
1) Voisitko alkaa taas avata suuta ko yritethään pestä hamphaita? Sie kiität meitä myöhemmin elämässä, mie luppaan!
2) Sovittasko niin, että ennen ruokailuja räphäytät kerran silmiä jos aijjot syä paljon, kahesti jos jonku verran, ja kolmesti jos et ollenkhaan?
3) Oisko mitenkhään mahollista, että ottaisit telkkarista sen tekstityksenlukutoiminnon pois päältä? Hirveän ärsyttävä toiminto! Me emmä ossaa, ja aattelisin, että sie ossaat ko olet sen kerta laittanu päälekki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti