Sinistä uskollisuutta

Reilut 10 vuotta sitte niitä alko näkyä katukuvassa Ruottissa. Sielä täälä. Kivoja ja erilaisia väriläiskiä. Mie olin tapani mukhaan kesätöissä Överkalixissa, ja harkittin kesän alusta lähtien niitten ostamista. Joka päivä harkittin. Pienen kylän pienessä kenkäkaupassa niitten hinta oli kutakuinki 550 kruunua, eli kuutisenkymmentä euroa, eli aika suolasen hintaset opiskelijalle. Mutta mie halusin ne. Nimittäin ihan omat Crocsit. Tai siis "foppatofflor", kuten niitä Ruottissa nimitethiin. (Se tullee siitä, ko Peter "Foppa" Forsberg maahantoi ja markkinoi niitä sillon.)

Ostopäätöksen jälkheen mietin monta päivää minkä väriset ostasin. Päädyin vaaleansinissiin, enkä ole hetkeäkhään katunu. Mulla oli ne jalassa jatkuvasti! Suomen puolela Crocseja ei vielä juuri näkyny, ja muistan kuinka ne keräs katseita. (Mm. Oulun yöelämässä. Joo, myönnethään. Ei ne ihan joka tilantheesseen ois sittenkhään sopinu...) Ne oli niiiiiin coolit! Niin rennot ja reiphaat ja coolit. Ainaki sen yhen kesän...

Se Crocsien glamour häipy nopeasti. Viimeistään siinä vaiheessa ko niistä alko tulla halpisversioita ja niitä alko olheen ihan kaikila. Siis myös Suomessa. Minunki foppatossut muuttu pääasiassa työkengiksi. Hyviksi työkengiksi! Vapaa-aikana ne toimi loistavasti ns. seutukenkinä. Ne oli kätevä potkasta jalkhaan lähti sitte hilpasseen postilaatikolla, uimassa tai jätskiostoksilla.

Todellisen hyötynsä ja kestävyytensä nuo vaaleansiniset aartheeni ovat näyttäny kuitenki kaikila vaelluksila joila olen viimisen 10 vuen aikana käyny. Niitä parempia tauko- ja iltahengailukenkiä ei kertakaikkihaan ole olemassa. Myös itse vaeltamisseen ne sopivat hätätilantheessa, vaikkaki se aika riskialtista hommaa onki. Mm. puolet Karhunkierroksesta vaelsin Crocseila ko vaelluskengät teki niin kamalat rakot jalkoihin. Ylläs-Levi -vaelluski meni samasilla tossuila ko vaelkuskengistä oli kiihreessä jääny pohjalliset kotia.

Nyt, 10 vuojen jälkheen, tuli aika ostaa uuet Crocsit. Vanhat saavat väistyä taka-alale, ja toimia lähinnä huussissajuoksukenkinä mökilä. Arvokas ja tärkeä tehtävä seki! Ne tossut ehti nähä ja kuulla kaikenlaista näitten vuosien aikana. Uskollisempia ja kestävämpiä kumppaneita saa hakea. Mutta nyt on tullu aika antaa tilaa nuoremmille. Uuemmille.

Ja huomattavasti halvemmille. Hinta on yli puolittunu 10 vuojessa. Eihän ne ennää cooleja ole. Mutta rentoja ja reiphaita kyllä!

Halpisversioita on tietysti myös kaupan ihan pilkkahinnala, mutta mie en tingi tässä asiassa. En ota riskiä. Crocsit tuntuu parhaimmilta jaloissa. Meilä on kummiski monet, monet kilometrit kuljettavana yhessä. Ei töissä. Eikä yöelämässä. Mutta elämässä.