"Vielä viimiset herkut..."

Se oli semmonen kuukausi se! Tämä fitmama on ollu enemmänki siinä fatmama-moodissa kesäkuun alusta lähtien joitaki poikkeusaikoja lukhuun ottamatta (motivaatiokuvista huolimatta). Kaikki elämän epäsäännöllisyyet vaikuttaa välittömästi minun terhveellisseen elähmään. Meän perheessä vieraili kuukauen sisälä keuhkokuume ja joku rokko (ilm. vesirokko) ja niitten välissä olhaan oltu reissussa ja oli ristiäiset ym. Kaikki tämä on tehny sen, että mie en ole voinu vähempää välittää omista syömisistä tai liikkumisista. Mikä siinä onki? Sitähän jaksaiski kaiken - ilot ja huolet - paljon paremmin ko söis ravitsevaa ruokaa, ei mättäis herkkuja ja kävis vähän ulkoilemassa. Mutta ei. Ei paljon kiinnosta sairaalan kahviosta napata mukhaan salaattia, tai kävästä lenkilä sillä aikaa ko puoliso on päivystyksessä kuuhmeisen lapsen kans. Eikä myöskään kiinnosta nakella ristiäisistä jäähneitä kristallipullia tai leetaa roskiin, vaan kaikki pittää mättää yhtenä iltana pois, koska "huomena maanantaina alkaa taas uusi parempi elämä".

Vaan ei alkanukhaan, koska oli lasten neuvolakäynti ja rokotukset ja siinä oli kaikenlaista. Tiistaiki meni siinä ko piti valmistella (henkisesti) loppuviikon kestävää Sääskisafari-konserttikiertuetta. Päätimä sitte, että keskiviikkona alkaa taas hyvä elämä, ja ostethiin tiistaina kauppareissula "vielä viimiset herkut" ennen kunnollisen elämän alotusta. No, se keskiviikko meniki sitte päivystyksessä esikoisen kans ja näin ollen mielenkiinto omhaan hyvinvointhiin tipahti tärkeysjärjestyksessä viimiselle sijale. 

Onneksi sairastelut on tältä errää selätetty, ja taas saathiin sunnuntaina hakea kaupasta "vielä ne viimiset herkut". Ja toden totta! Maanantai valkeni uusine mahollisuuksihneen! Fitmama is back! Talo on syöty herkuista lähes tyhjäksi, ja raejuusto ja vihannekset maistuu taas! Lenkiläki olen käyny joka päivä (eli eilen ja toissapäivänä) ja kohta menhään taas, jahka kolmikuinen lenkkikaverini syö ja on valmis seuraaville päikkäreile. 

Nyt me toivoma vain, että tämän loppuloman kaikki pysyis terhveinä, että ehittäis touhuta perheenä enemmän. Toihveissa oli alunperin varsin aktiivinen loma, mutta olema hieman laskenu vaatimustasoa. Pääasia että on hyvä fiilis, ja että olhaan yhessä. Taaperon ja vauvan kanssa touhuaminen vaatii vähän ylimäärästä järjestelyä, ja se on nyt jostaki syystä tuntunu uuvvuttavalta. Päätethiin siis, että emmä stressaa mistään. Piknikki omala lasiterassilla voi joinaki päivinä olla ihan tarpheeksi. 

Mutta kyllä me taas joku päivä pakathaan rephuun lapset, sääskimyrkyt, sääskiverkot, aurinkorasvat, vaipat, vaihtovaatheet, vaihtoalustat, viltit, kosteuspyyhkeet, korvikheet, tuttipullot, harsoja, rintakumit, välipalasmoothiet, banaanit, naksut, bepanthenit, sinkkisalvat, kortisonit, vauvaöljyt, kuumemittari, kuumelääkheet, antibiootit, nenäfriida, pumpulia, laastaria, ruokalappu, kynsisakset, hätäraketit, sinapit, ketsupit, talouspaperia, vesipullot, makkarat ja tulitikut ja lähemä retkele! 

Ja voi toki olla, että tulevan sunnuntain kauppareissula kärrystä löytyy "vielä ne viimiset herkut"... Pääasia että on hyvä fiilis!