Tämmösen yhen taihvaallisen herkun sain pitkästä, pitkästä aikaa syä tänhään ko kävimä Tuurin kyläkaupassa. Mie tutustuin näihin aikoinani Visuveelä, missä paikallinen Siwa tuli tyhjennettyä näistä useammin ko kerran tai kaks. Jopa pakasteesseen niitä piti tua Oulun opiskelijakämphään!
Oikeanlaisia mähmämunkkeja en ole löytäny mistään muualta ko sieltä Visuveeltä ja sittemmin Tuurista. Muutaman kerran olen toihveikhaana jostaki kahvilasta ostanu saman näkösen tuotheen, ja pettymys on ollu rohki karvas, ko ensimmäiselä haukula on tajunnu sen valkosen mähmän olevan joko kermavaahtoa tai vanilijakreemiä. Blääh... Silloin on ollu vähälä jäähä munkki syömättä. Tuo mähmä nuissa oikeissa on jotaki ihan käsittämättömän herkullista! En tiä mitä siinä on, mutta olen 100% varma, että se ei voi olla ihmiselle hyväksi. Paitsi henkisesti. Olen hirveän onnellinen, että minun vanhemmat on muuttanu Kyyjärvele, mistä on vain noin tunteroisen ajomatka mähmämunkkien syntisseen syleihlyyn.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti