Siis mitä ihmettä mie olen oikein tekemässä neljän yön päästä? Olenko mie ihan hullu, että lähen ees yrithään sitä kokonaista maratonia? Siis varsinki ko treeniohjelman lopusta reilu kuukausi on menny ihan harakoile. Siis juoksun suhteen. Otanko mie nyt liian suuren haasteen? Olenko mie epärealisti tässä asiassa? Pitäiskö vaihtaa se matka puolikhaasseen maratonhiin? Apua!
EN VAIHA! Mie menen testaahmaan. Näenpä sitte ainaki, että kuinka pitkäle pääsen tämmösellä hieman keskeneräsellä treenilä. Sen ainaki tiän, että helpola en luovuta! Jos luovutan, niin sitten on tosi kysseessä. Päätän, että juoksen sen koko matkan, mutta päätän myös, että en ole typerä. Eli jos oikeasti tunnen, että joku paikka mennee rikki, tai taju meinaa lähteä, niin sitte olen järkevä ja keskeytän.
Mutta ei se keskeytys nyt tässä vaiheessa ole vaihtoehto, kun ei olla ees vielä lähtöviivala! Henkisesti minun on paljon helpompi juosta se koko maraton, kuin keskeyttää se.
No, kuten sanottu: kävi miten kävi, niin mitäs sitte? Ei mithään. Ketä se loppujen lopuksi ees kiinnostaa miten siinä käy?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti