Odottamaton romahdus

Tämä päivä on kerrassaan täydellinen. Tarkotan siis ravinto- ja liikuntapoliittisesti: aamula ennen töihin lähtöä käyn juoksemassa (kyllä, minun taphauksessa aamulenkit on AINA mainittemisen arvosia!), jonka jälkheen syön hyvän, ravitsevan aamiaisen joka sisältää juuri oikean määrän proteiinia ja hiilareita ja kuituja ja kaikkea. Louhnaaksi syön kevyen salaatin. Ai että mikä täydellinen hyvän elämän esimerkki mie olenkhaan!

Ding!

Klo 15.20 kävelen opettajien kahvihuohneesseen, missä yhelä pöyälä on iso korillinen herkkuja: Lapin Puikula -sipsejä, suklaata ja irkkareita, sekä tuohreita kanelipullia. Sekuntiakhaan empimättä istun siihen herkkujen äärele ja alan syä niitä! SIIS MITÄ???? Miksi?? Samala ko tunnen Center-suklaan sulavan ihanasti suussa koen häpeää ja itseinhoa. Samala ko Lapin Puikulan sour cream and onion -sipsit raksuu ihanasti suussa, vihaan tätä ommaa heikkoa lihaani. Samala ko tuohreen korvapuustin lempeän taihvaallinen kardemumman maku silittellee herkkusuun makunystyröitä, tajuan kuinka säälittävä mie olen. Miksi mie nyt sorruin? Miksi en kävelly vain pois?

Kenen vika, että minun täydellistä päivää leimaa nyt tämä emäromahus? No ensimmäisenä lähtisin kyllä syyttelehmään meän koulun rehtoria, joka oli synttäreittensä kunniaksi ne herkut sinne opehuohneesseen tuonu. Mutta ehkä heti toisena minun täytyy ottaa peili ja kattoa siihen. Kattoa siihen oikein vihasesti.

Tuo vihanen katse saa minut tunnustahmaan, että olen sortunu syöhmään pullapalan myös eilen. Tai siis itseasiassa kaks. No okei, kolme pullasiivua. Ai että mikä täydellinen heikon ihmisen esimerkki mie olenkhaan!

Mutta kuulkaa! Taas on joku pieni muutoksen nytkähys tapahtunu minun päässä, nimittäin entinen Annukka ois laskenu tämän päivän "menetetyksi peliksi" tuon sortumisen takia, ja ois mättäny koko illan herkkuja kaksin käsin. Mutta tämä nykynen Annukkapa lopsauttaa nyt suun kiinni herkuilta, ja syö pelkästään lämpimän ruoan ja ehkä pienen iltapalan kattoessaan Jutta Gustafsbergiä tänä iltana. Hyppään siis  takasi ruothuun heti repsahuksen jälkheen, enkä anna koko päivän mennä konkurssiin. 

Niin että onnea vain meän reksile! Ne juhlat on nyt juhlittu minun osalta!