Tunturin ympäri mummon evhäilä

Ajelimma eilen Ylläkselle mummoloitten kautta. Serkkumummo (eli äitinäiti, isinäiti on Oramummo, mikä on jännä homma, sillä Serkkumummon kautta mulla on vain kaks ekaserkkua, mutta Oramummon kautta 17) anto matkaevhääksi muutamat laskiaispullat. Laitto pöyäle vielä kulhollisen kermaa, ja käski lisätä itte ko "mie olen kuitenki laittanu sinun mielestä liian vähän".

Pullat jäi yöksi authoon, ja siitäpä oliki sitte kätevä nalmasta ennen päivän hiihtolenkkiä nopeat hiilarit huihviin. Näilä evhäilä jakso kuulkaa vetasta tunturin ympäri, eli noin kolmenkympin lenkin. Siinä rytäkässä meni tälle talvele 700 km rikki. Lienee kohtalon ivvaa, että tarkahleen ottaen tämä (minuksi) historiallinen kilometerimäärä täytty juuri ko olthiin kiikkumassa sitä kuulusaa Isometsän nousua. Hyi. Vähän meinasi kärty kappasta, mutta jo seuraavassa latukahvilassa tilanne saathiin rauhotettua.

Vaikka ilma ei ole just nyt mitä parhain, ladut on loistavassa kunnossa ja palvelu pellaa joka puolela. Kyllä Ylläs on ykkönen!